Sosiaalisen median hyödyntäminen jatkossa onnistunee varmasti mukavasti. Se tulee toimimaan vertaistuen kanavana nyt, kun opintoni siirtyvät opinnäytetyövaiheeseen. Myöhemmin työelämässä, jos tulen kirjastossa työskentelemään, sosiaalinen media tulee olemaan osa työtäni markkinoinnin ja asiakkaiden kanssa kommunikoinnin takia. Julkinen esiintyminen jonkin laitoksen edustajana tuo tietenkin mukanaan vaatimuksia ja rajoitteita - asiallisuus, huolellisuus ja tarkkuus ainakin ovat sellaisia ominaisuuksia, jotka tuollaisessa asemassa tulee pitää mielessä.
Ehkäpä kirjastojen somekäytännöt paremmin tietäessäni osaan myös ideoida uudenlaisia tapoja hyödyntää erilaisia sosiaalisen median palveluita kirjastotyössä.
Toteutuksemme kehittämisen suunnat selviäisivät varmasti siinä vaiheessa, kun se saisi käyttäjiä ja toiminta nähtäisiin käytännössä. Ainakin jonkinlaiset yksinkertaiset Redditin käyttöohjeet voisivat olla tarpeen niille, joille palvelu on tuntematon. Ehkäpä jonkin muun palvelun voisi myös yhdistää tähän tulevaisuudessa, riippuen tietenkin suosiosta ja ryhmän tarpeista.
Kaikkiaan koen, että valmiuteni käyttää sosiaalista mediaa ammatissani ja muissa tehtävissä ovat varsin hyvät.
- Milla
torstai 25. elokuuta 2016
Tehtävä 4c
Tutustuin ryhmän Virkkula, Siivola & Kimmonen toteutukseen Apua, tukea & päiväkahviseuraa. Kyseessä on ammattikorkeakouluopinnot aloittaville opiskelijoille suunnattu Facebook-ryhmä, jossa kynnys neuvon kysymiseen on matala.
Kohderyhmä on varsin selkeästi rajattu, ja sosiaalisen median sovellus on valittu kohderyhmä mielessä pitäen. Perusteet valinnalle ovat aivan pätevät - Facebookissa viestiminen sekä ryhmälle että yksittäisille ihmisille sujuu kätevästi. Ryhmän salaaminen tosin vähän ihmetyttää.
Jokunen ongelma tähän arvioinnin tekoon kuitenkin liittyy. Ryhmä ei ole noudattanut lukuisia ohjeita jotka kurssilla on annettu, niin yleisesti kuin juuri tätä tehtäväkokonaisuutta koskien. Toteutus täytyi arvioida videon perusteella, sillä kyseinen Facebook-ryhmä on ohjeiden vastaisesti joko suljettu tai piilotettu siten, etten päässyt tutustumaan siihen itse ; ryhmän jäsenet ovat linkittäneet blogeihinsa toteutuksen suunnitelman, vaikka ohje oli linkittää toteutus eli tässä tapauksessa tehty Facebook-ryhmä ; kyseiset linkit eivät edes toimineet ; ylipäätään tehtävänannossa nimenomaan kiellettiin Facebookin käyttäminen tässä tehtävässä.
Mutta noin muutoin toteutus on oikein käyttökelpoinen.
- Milla
Kohderyhmä on varsin selkeästi rajattu, ja sosiaalisen median sovellus on valittu kohderyhmä mielessä pitäen. Perusteet valinnalle ovat aivan pätevät - Facebookissa viestiminen sekä ryhmälle että yksittäisille ihmisille sujuu kätevästi. Ryhmän salaaminen tosin vähän ihmetyttää.
Jokunen ongelma tähän arvioinnin tekoon kuitenkin liittyy. Ryhmä ei ole noudattanut lukuisia ohjeita jotka kurssilla on annettu, niin yleisesti kuin juuri tätä tehtäväkokonaisuutta koskien. Toteutus täytyi arvioida videon perusteella, sillä kyseinen Facebook-ryhmä on ohjeiden vastaisesti joko suljettu tai piilotettu siten, etten päässyt tutustumaan siihen itse ; ryhmän jäsenet ovat linkittäneet blogeihinsa toteutuksen suunnitelman, vaikka ohje oli linkittää toteutus eli tässä tapauksessa tehty Facebook-ryhmä ; kyseiset linkit eivät edes toimineet ; ylipäätään tehtävänannossa nimenomaan kiellettiin Facebookin käyttäminen tässä tehtävässä.
Mutta noin muutoin toteutus on oikein käyttökelpoinen.
- Milla
keskiviikko 24. elokuuta 2016
torstai 28. heinäkuuta 2016
Tehtävä 3c
Kolmas tehtävä tehty, eli some-kokonaisuuden toteutussuunnitelma on valmis.
Päädyimme parini kanssa ideoiden ympäriinsä heittelyn jälkeen suunnittelemaan lukupiirin verkkoon Oamkin kirjastoalan opiskelijoille. Ilmeisesti alalla on pyörinyt joskus oikeakin naamatusten kokoontunut lukupiiri, mutta se ei ole säilynyt elossa näihin päiviin asti - koululle hilautuminen kerhotoimintaa varten luentojen jälkeen voi olla monelle hankalaa. Idea innosti meitä, sillä verkossa homma hoituu tietenkin oman tietokoneen tai mobiililaitteenkin ääreltä, ja halusimme nähdä voisiko toteutus oikeasti ottaa tuulta alleen opiskelijatoivereidemme keskuudessa.
Aihe toteutukseen tuli aika luontaisesti kun lähdettiin miettimään, mitkä asiat meitä kiinnostaa ja olisi meitä lähellä. Jotain hauskaa ja hyödyllistä mielellään tietenkin. Mikäpä olisi tuleville kirjastohoitajille sopivampaa kuin keskustella porukalla kirjallisuudesta? Nyt kirjoittaessa ajatus kuulostaa hiukan kuivalta touhulta, mutta olen varma että homman voi oikeilla keinoilla saada oikeinkin lystikkääksi.
Ympäristöksi valitsimme Redditin, sillä se on helppokäyttöinen, ja foorumintapaisen ympäristön saa askarreltua omien tarpeiden mukaiseksi näppärästi. Se jotenkin tuntuu sopivimmalta vaihtoehdolta aiheemme huomioon ottaen.
Jännityksellä sitten toteutusta tekemään ja seuraamaan, saadaanko homma oikeastikin polkaistua käyntiin!
- Milla
Päädyimme parini kanssa ideoiden ympäriinsä heittelyn jälkeen suunnittelemaan lukupiirin verkkoon Oamkin kirjastoalan opiskelijoille. Ilmeisesti alalla on pyörinyt joskus oikeakin naamatusten kokoontunut lukupiiri, mutta se ei ole säilynyt elossa näihin päiviin asti - koululle hilautuminen kerhotoimintaa varten luentojen jälkeen voi olla monelle hankalaa. Idea innosti meitä, sillä verkossa homma hoituu tietenkin oman tietokoneen tai mobiililaitteenkin ääreltä, ja halusimme nähdä voisiko toteutus oikeasti ottaa tuulta alleen opiskelijatoivereidemme keskuudessa.
Aihe toteutukseen tuli aika luontaisesti kun lähdettiin miettimään, mitkä asiat meitä kiinnostaa ja olisi meitä lähellä. Jotain hauskaa ja hyödyllistä mielellään tietenkin. Mikäpä olisi tuleville kirjastohoitajille sopivampaa kuin keskustella porukalla kirjallisuudesta? Nyt kirjoittaessa ajatus kuulostaa hiukan kuivalta touhulta, mutta olen varma että homman voi oikeilla keinoilla saada oikeinkin lystikkääksi.
Ympäristöksi valitsimme Redditin, sillä se on helppokäyttöinen, ja foorumintapaisen ympäristön saa askarreltua omien tarpeiden mukaiseksi näppärästi. Se jotenkin tuntuu sopivimmalta vaihtoehdolta aiheemme huomioon ottaen.
Jännityksellä sitten toteutusta tekemään ja seuraamaan, saadaanko homma oikeastikin polkaistua käyntiin!
- Milla
tiistai 28. kesäkuuta 2016
Tehtävä 2c
Löysin työyhteisön sosiaalisen median käytön pelisäännöiksi Sairaanhoitajaliiton laatimat sairaanhoitajien sosiaalisen median ohjeet. Ne eivät varsinaisesti koske mitään yksittäistä yhteisöä, mutta muuta ei oikein meinannut tähän hätään löytyä.
Sääntöjen keskeisin viesti on selvästi se, että etusijalla on potilaan etu ja ylipäätään tiukka ammatillisuus. Tämä on varmasti terveydenhoitotyössä tärkeää, mutta varmasti oleellisimpia asioita myös muilla aloilla.
Nämä kyseiset säännöt ovat liiton laatimat, mutta pitäisin työntekijöiden somevalistusta ensisijaisesti työnantajan vastuuna. Niistä tulisi selvitä ainakin salassapitovelvoitteiden piiriin kuuluvat asiat ja lojaliteettivelvoitteet yritystä kohtaan, eli minkälaista yritykseen liittyvää materiaalia saa julkaista. Lisäksi toki ohjeistuksen rikkomisesta koituvat seuraamukset olisi hyvä mainita.
Itsekin olen kohdannut sosiaalisen median pelisäännöt mennessäni festareille talkoilemaan. Ne painottuivat lähinnä siihen, minkälaista tietoa ei sovi jakaa - ei antaa negatiivista kuvaa tapahtumasta eikä antaa turvallisuussyistä yksityiskohtia sen järjestämisestä.
Sosiaalinen media on nykyään niin suuri voima, että työnantajien on syytäkin herätä huomioimaan sen vaikutukset yritykseen. Monet kerrat on netissä tullut törmättyä työpaikkaansa mustamaalaaviin työntekijöihin. Toisaalta se herättää miettimään - mikä kaikki kuuluu sananvapauden piiriin, mikä on mielipiteen ja salassapidettävän tiedon ero ja voiko ajatusten julkituomisen todella kieltää? Missä määrin työnantaja jaa sitoa työntekijäänsä näissä asioissa?
- Milla
Sääntöjen keskeisin viesti on selvästi se, että etusijalla on potilaan etu ja ylipäätään tiukka ammatillisuus. Tämä on varmasti terveydenhoitotyössä tärkeää, mutta varmasti oleellisimpia asioita myös muilla aloilla.
Nämä kyseiset säännöt ovat liiton laatimat, mutta pitäisin työntekijöiden somevalistusta ensisijaisesti työnantajan vastuuna. Niistä tulisi selvitä ainakin salassapitovelvoitteiden piiriin kuuluvat asiat ja lojaliteettivelvoitteet yritystä kohtaan, eli minkälaista yritykseen liittyvää materiaalia saa julkaista. Lisäksi toki ohjeistuksen rikkomisesta koituvat seuraamukset olisi hyvä mainita.
Itsekin olen kohdannut sosiaalisen median pelisäännöt mennessäni festareille talkoilemaan. Ne painottuivat lähinnä siihen, minkälaista tietoa ei sovi jakaa - ei antaa negatiivista kuvaa tapahtumasta eikä antaa turvallisuussyistä yksityiskohtia sen järjestämisestä.
Sosiaalinen media on nykyään niin suuri voima, että työnantajien on syytäkin herätä huomioimaan sen vaikutukset yritykseen. Monet kerrat on netissä tullut törmättyä työpaikkaansa mustamaalaaviin työntekijöihin. Toisaalta se herättää miettimään - mikä kaikki kuuluu sananvapauden piiriin, mikä on mielipiteen ja salassapidettävän tiedon ero ja voiko ajatusten julkituomisen todella kieltää? Missä määrin työnantaja jaa sitoa työntekijäänsä näissä asioissa?
- Milla
Tehtävä 2b
Hyvä paha itsensä Googletus.
Hakuni tuloksista löytyi lista minun ja kaimojeni Facebook-profiileista, Instagram-tili joka ei kuulu minulle, ask.fm-tili joka ei kuulu minulle, Youtube-tili joka ei myöskään kuulu minulle, Fonectasta yhteystiedot Ouluun, jotka tosin eivät kuulu minulle... Kaimani ovat selkeästi aktiivisempia somen käyttäjiä. Ensimmäinen minua koskeva asia oli kolmannelta tulossivulta löytynyt seurakunnan haastattelu vuodelta 2011. Neljännellä sivulla tuli koulun blogiin kirjoitettu kirja-arvostelu vastaan. Viidettä sivua kauemmas en viitsinyt mennä. Kuva- tai videohaku ei antanut ainottakaan tulosta, jossa minä olisin esiintynyt.
Olen oikeastaan aika mielissäni siitä, että minusta on verkossa niin vähän nimeeni yhdistettävää tietoa, että melkeinpä ainoa hakutuloksista selkeästi tunnistettava asia on Facebok-profiilini. Näin olen halunnutkin asiat pitää, profiilini ovat lähes poikkeuksetta nimimerkillä. Siinä mielessä tiedot kai ovat "vääriä", että suurin osa tuloksista ei koskenut minua ollenkaan - mutta se nyt on aika ymmärrettävää, jos löytyy ihmisiä joiden koko nimi on sama. Se toki askarruttaa mieltä hieman, että asia johon en periaatteessa voi vaikuttaa enää, eli vanha haastattelu lehteen joka on myös verkkoon julkaistu, on yksi ainoista relevanteista tuloksista - ja juuri sellainen, jota en itse voi poistaa.
Itse olen tyytyväinen silloin, kun digitaalinen identiteettini on omassa hallinnassani, kuten se nyt vaikuttaa olevan. Periaatteessa jokainen lienee vapaa antamaan Internetissä itsestään sellaisen kuvan kuin haluaa - toki tietojen tai kuvien räikeä vääristely omaksi eduksi parempaan kuosiin on vilpillistä toimintaa, mutta en oikein keksi mitä oikeaa haittaa siitä voi olla. Ehkäpä tilanteessa, jossa vaikka työnhaussa työnantaja etsii hakijoista tietoa, ja joku hakija on vääristeltyjen tarinoiden tueksi tehnyt myös vääristeltyä materiaalia? Toiseenkin suuntaan homma toki toimii - henkilöstä voi kirjoittaa tai muutoin tehdä Internetiin materiaalia, joka on hänelle haitaksi. Tätäkään ei kovin suopeasti katsota.
Julkisuuden henkilöiden esiintyminen sosiaalisessa mediassa on ihan kiinnostava pohdinnan aihe. Jokainen saa mielestäni itse päättää kuinka paljon tietoa antaa itsestään julki, mutta tarpeeksi julkisten henkilöiden kanssa raja oikeudesta omien tietojen jakeluun hämärtyy - siitä on jonkin verran tullut luettua keskusteluakin. Rehellisesti täytyy sanoa, ettei minulla ole aiheesta oikein mielipidettä, eikä toisaalta tarpeeksi tietoa edes sellaista muodostaa. Maalaisjärki sanoo, että aiheesta ei tarvitse paineilla jos ei ole mitään salattavaa, ja jos julkisuuden tien on valinnut niin jollakin tasolla luopuu osasta yksityisyyttään - mutta toisaalta taas on sellainen kutina, että oikeus omiin tietoihinsa kuuluu kaikesta huolimatta loppujen lopuksi jokaiselle itselleen.
- Milla
Hakuni tuloksista löytyi lista minun ja kaimojeni Facebook-profiileista, Instagram-tili joka ei kuulu minulle, ask.fm-tili joka ei kuulu minulle, Youtube-tili joka ei myöskään kuulu minulle, Fonectasta yhteystiedot Ouluun, jotka tosin eivät kuulu minulle... Kaimani ovat selkeästi aktiivisempia somen käyttäjiä. Ensimmäinen minua koskeva asia oli kolmannelta tulossivulta löytynyt seurakunnan haastattelu vuodelta 2011. Neljännellä sivulla tuli koulun blogiin kirjoitettu kirja-arvostelu vastaan. Viidettä sivua kauemmas en viitsinyt mennä. Kuva- tai videohaku ei antanut ainottakaan tulosta, jossa minä olisin esiintynyt.
Olen oikeastaan aika mielissäni siitä, että minusta on verkossa niin vähän nimeeni yhdistettävää tietoa, että melkeinpä ainoa hakutuloksista selkeästi tunnistettava asia on Facebok-profiilini. Näin olen halunnutkin asiat pitää, profiilini ovat lähes poikkeuksetta nimimerkillä. Siinä mielessä tiedot kai ovat "vääriä", että suurin osa tuloksista ei koskenut minua ollenkaan - mutta se nyt on aika ymmärrettävää, jos löytyy ihmisiä joiden koko nimi on sama. Se toki askarruttaa mieltä hieman, että asia johon en periaatteessa voi vaikuttaa enää, eli vanha haastattelu lehteen joka on myös verkkoon julkaistu, on yksi ainoista relevanteista tuloksista - ja juuri sellainen, jota en itse voi poistaa.
Itse olen tyytyväinen silloin, kun digitaalinen identiteettini on omassa hallinnassani, kuten se nyt vaikuttaa olevan. Periaatteessa jokainen lienee vapaa antamaan Internetissä itsestään sellaisen kuvan kuin haluaa - toki tietojen tai kuvien räikeä vääristely omaksi eduksi parempaan kuosiin on vilpillistä toimintaa, mutta en oikein keksi mitä oikeaa haittaa siitä voi olla. Ehkäpä tilanteessa, jossa vaikka työnhaussa työnantaja etsii hakijoista tietoa, ja joku hakija on vääristeltyjen tarinoiden tueksi tehnyt myös vääristeltyä materiaalia? Toiseenkin suuntaan homma toki toimii - henkilöstä voi kirjoittaa tai muutoin tehdä Internetiin materiaalia, joka on hänelle haitaksi. Tätäkään ei kovin suopeasti katsota.
Julkisuuden henkilöiden esiintyminen sosiaalisessa mediassa on ihan kiinnostava pohdinnan aihe. Jokainen saa mielestäni itse päättää kuinka paljon tietoa antaa itsestään julki, mutta tarpeeksi julkisten henkilöiden kanssa raja oikeudesta omien tietojen jakeluun hämärtyy - siitä on jonkin verran tullut luettua keskusteluakin. Rehellisesti täytyy sanoa, ettei minulla ole aiheesta oikein mielipidettä, eikä toisaalta tarpeeksi tietoa edes sellaista muodostaa. Maalaisjärki sanoo, että aiheesta ei tarvitse paineilla jos ei ole mitään salattavaa, ja jos julkisuuden tien on valinnut niin jollakin tasolla luopuu osasta yksityisyyttään - mutta toisaalta taas on sellainen kutina, että oikeus omiin tietoihinsa kuuluu kaikesta huolimatta loppujen lopuksi jokaiselle itselleen.
- Milla
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)